Vuosi sitten aika oli niin kiireinen, että joka päivältä sadonkorjuineen olisi syntynyt blogisivu. Nyt napsin Kivinotkossa koko viikon kuvia ja kaikki sopivat samaan aiheeseen: huilataan.

Kun mitään ei pysty tekemään, keskittymistä ei taas riitä lukemiseen tai elokuvien katselemiseen ja motoriikka käsissä on heikontunut, sitten huilaillaan. Meitä tällaisia on tässä huushollissa kolme.

 

Me huilataan yksin

 

 

tai kaksin.

 

 

Tosin kaksinhuilaamisen jälkeen viikset ovat aika lyhyet, kun kaveri on oikein innostunut pesemään naamaa. Sitä eivät rexin viikset kestä.

 

 

Sänky on tietysti parhaita huilaamispaikkoja

 

 

ja niitä voi vaihdella mielialan mukaan

 

 

Vielä unilämmintä tyynyä ei voi vastustaa,

 

 

ja emännän tuolin päälle heittämä fleece on vertaansa vaille.

 

 

Parasta kaikista olisi kyllä emännän kylki, jalat tai kainalo. Valitettavasti keväällä sulkeutui kissoilta makuuhuoneen ovi yöksi. Ajatuskin kissasta leikatun mahan päällä tallaamassa sai hikipisarat otsalle. Nyt ovat ovet auenneet päiviksi, jolloin emäntä on kissojen mielestä parhaimmillaan: huilaa. Näin voi varovasti hakea sopivan paikan emännän vierestä. Silloin meitä on samassa puuhassa kolme. Huilaillaan!