Jos minulle olisi vuosi sitten lausahdettu, että värit antavat ihmiselle energiaa, olisin naurahtanut ja kohauttanut harteitani tuollaiselle väitteelle. Nyt mietin ihan tosissani tuollaisen seikan todenperäisyyttä.

 

Vaatteiden hankinta on ollut minulle aina rankkaa. Pakko työelämän aikana oli ostaa jonkin verran vaatteita ollakseen firmalle edustava ja siisti. Mutta työstä niiden sovittelu kävi. Kaikki vaatteeni ovat yleensä vihreitä, ruskeita, beigeä, grafiitin harmaata tai -sinistä. Vahvat värit ovat vain tehosteita syksy-ihmistyypille. Värianalyysi vahvisti hankintani olleet pääpiirteissään oikean suuntaisia.

 

Kivinotkossa hellevaatteenikin ovat tuollaista maanläheistä väriskaalaa. Huomasin niiden suorastaan masentavan minua. Kaipasin räiskyviä värejä ylleni. Eipä löytynyt montakaan värikästä t-paitaa kaapistani.

 

 

Niinpä kaupunkiin hoitoihin tullessani suuntasin Prisman alennusrekeille. Aah, oranssia, turkoosia ja punaista, osa jopa -70% hinnasta. Noin viidellä kympillä sain: Oranssi pitkä t-paita/tunika, punaraidallinen Marimekon mekko/tunika, turkoosit trikooshortsit, pinkit gollege caprit, valkoiset legginsit ja valkoinen t-paita. Aika hyvin, vai mitä? Hienoa olla kokoa s, mahtuu mikä tahansa. Tosin hihattomassa kutistuneet käsivarret näkyvät aika pahasti, mutta kaikkea ei voi saada. Syömättömyyteni ajalla paino putosi yli kymmenen kiloa ja se on paljon. Söin lihakseni, ja ne olisi tarkoitus saada takaisin. Tytär voisi lainata pikku punttejaan treenejä varten.

 

 

En voinut olla ihmettelemättä, miten nuo värikkäät vaatteet saivat minut energisemmäksi. Voiko väreistä saada energiaa? Nyt olen valmis uskomaan, että voi.

 

 

Kaikkein paras keino saada energiaa on kuitenkin kissan silittely. Se rauhoittaa, antaa mielen tyyneyttä ja joskus tuntuu, kuin sähköinen virta liikkuisi käden ja kissan turkin välillä. Oletteko huomanneet? Silittely on yksi parhaista energian lähteistä ja kissat ovat krapsutteluun erityisen yhteistyöhalukkaita.