Jos Kivinotkon väeltä kysytään mikä on kesän kohokohta, vastaus ei tulekaan kuin pyssyn suusta. Voi suorastaan kuulla, miten rattaat päässä raksuttavat, kun vaakakupissa on toisella puolella juhannus ja toisella iloiset rapujuhlat. Raks-raks-raks. Voi olla, että kysymys jää ikuisesti ratkaisemattomaksi.

 

Kivinotkossa rapuillaan aina elokuun lopulla, sinä viikonloppuna, joka on lähinnä vanhanisännän ja -emännän hääpäivää. Neljäkymmentä neljä vuotta on kasvettu yhteen (mutta totuuden nimissä vielä kirskuvat kulmat vastakkain aina silloin tällöin). Nyt rapupöydässä istui tusinan verran tuon liiton hedelmää tai kylkiäistä.

 

 

Eikä viikonlopun juhlallisuudet rajoittuneet tähän. Kultakutri vietti nelivuotispäiviään ja Poika juhli kahta vuottaan. Eli yhteensä 50-vuotisjuhlat!

 

 

Neljäkymmentä neljä vuotta sitten kravut olivat itse kotijärvestä pyydystettyjä, mutta naapurin ruoppauksen jälkeen vanha kunnon jokirapu ei ilmeisesti löydä enää sopivia asuinkoloja. Tämän vuoden koepyydystys tuotti yhden täysikokoisen kravun, joten vaihtoehtoja on täytynyt hakea. Joskus kokeiltiin pakasterapuja, mutta siitä ei tullut kuin vihaiseksi, joten Rapumylly on ollut hovihankkijamme jo useamman vuoden ajan.

 

 

Ennen krapujen keittämistä Nalle ajatteli, että jos sammakko muuttuu prinssiksi suudelmalla, niin mitä tapahtuisi kravulle? Jospa se muuttuu ysiluokan pojaksi?

 

Päivällä masut täytettiin lasten suosikilla, Mummun tillilihalla, sillä suurikaan määrä noita saksiniekkoja ei nälkäistä ruoki. Päivällisen jälkeen keitettiin kahvit ja pikkuisille laulettiin paaaljon ooonneeaa vaaan....

 

 

Kakussa oli 4+2 kynttilää ja ne saatiin yhteisvoimin puhallettua.

  

 

 

Poika pitää ”kauhhhakuormaajista”, joten niitä hän myös sai, peräti kaksi tismalleen samanlaista! Ei hätää, toinen lähtee kotiin ja toinen jää Kivinotkon uuteen hiekkalaatikkoon.

 

Kultakutri sai Mummulta ja Äijältä pingviinipelin, joka viehätti myös isosiskoja

 

 

Sitten alkoi innokas valmistelu iltaa varten.

 

 

Värikkäät lyhdyt kattoon tunnelmaa luomaan,

 

 

Nalle silitti rapukaulukset sileiksi ja

 

 

kravut aseteltiin houkuttelevasti tarjolle.

 

Kissat eivät valmisteluihin osallistuneet.

 

 

Leijona vaani valmisteluja tiskialtaassa, 

 

 

Kata nautti auringonpaisteessa,

 

 

Latte oli ilmeisesti kadottanut jotain ja

 

 

Rilla makasi sohvalla korvien punottaessa kilpaa krapujen kanssa.

 

 

Saunapuhtoisina aloitettiin juhlat. Kuoro lauloi hääparille vanhan häävalssimme Pojan johtaessa: Kultainen nuoruus ei jää unholaan....

 

 

Tänä vuonna hääpari lähetetään illallisristeilylle höyrylaivalla. Suuret kiitokset ja isot halit lapsille.

  

 

Ilta kului krapuja maistellen ja joka sakselle kajautettiin asiaan kuuluva värssy Kivinotkon omasta laulukirjasta. Pikkuiset juhlijat nukahtivat parin kravun jälkeen perheen moniääniseen musisointiin, mutta muut valvoivat ja imivät kravuista viimeisenkin tillimehun railakkaasti ryystäen.

 

 

Aamulla valvojat nukkuivat pitkään, mutta Kultakutri kävi heittämässä kolikkonsa Toivomusaltaaseen. Mitä toivoo nelivuotias? Osasi pitää jopa omana tietonaan.

 

Viikonloppu päätettiin sunnuntaina perinteisesti De-Lux-hampurilaisiin. Leipien välissä oli takuumureaa fileetä ja kastikkeena Dijon-aiolia, tomaattista tapenadea ja Chevre-tahnaa. Lisänä vielä uunissa paistuneet lohkoperunat juuri maasta nostetuista perunoista.

 

 

 

Tuntui siltä, kuin kesä olisi päättynyt tähän. Koulut ja työt ovat alkaneet ja nuorten oli lähdettävä kaupunkiin. Kivinotkon pimenevässä illassa kuuluu enää vain bloginkirjoittajan pikkuinen näpsyttely ja Äijän lehden rapistelu.