Illalla alkoi hiukan ripsottaa. Mutta niin se on yrittänyt aikaisemminkin. Yöllä avonaisen ikkunan kautta alkoi kuulua iloisempi ropina. Vihdoinkin VETTÄ!

Aamulla satoi edelleenkin.

Mitä? Tule katsomaan. Ne ovat laittaneet sadettajan ihan portaan eteen.

Niinpä ovatkin. Kuinka me nyt päästään ulos tarpeillemme?

Luulen, että livahdan nopeasti talon alle tai sitten täytyy mennä laatikolle.

Kata sen kun lihoo hammashoidon jälkeen. Pienikin askel keittiösyvennyksen suuntaan ja sieltä se tulee perässä. Krräääuuuooo, pidetäänkö täällä kissaa nälässä? Otan kohta yhteyttä Leyseriin. Sapuskaa periaatteella: ei se laatu vaan se määrä.

Sade piti pienen tauon ja ehdin kastella kasvihuoneen, josta luonto ei huolehdi. Tomaattisato alkaa ylittää tarpeeni, joten vein naapuriin kipollisen punaposkisia kirsikkatomaatteja.

Tuuli yltyi ja laineet huuhtoivat rantakalliota.

Lasten hiekkarantaakin reunusti suolaveden vaahto.

Mitä tehdä sadepäivänä? Otin esiin Sven Wingårdin kirjan Krydda ditt eget bränvin. Citymarketin Alkosta olin ostanut uutetta kysymyksellä: mikä on edullisin maustamaton viina? Se oli Tasavalta, joutsenmerkein ja Suomen lipuin koristeltu. Minkä isänmaallisen teon teinkään!

Pikku pulloihin viininmarjalehtiä (puutarhasta), toiseen punaherukoita (edelleen puutarhasta) ja kolmanteen aniliinin punaisia ketoneilikan kukkia (sulkapallokentän laidalta, jossa ne on Äijää varten tikuilla erotettu, EI SAA LEIKATA).

Nyt nimilaput päälle ja odottamaan ohjeen mukaan 3 vrk-1 vuotta. Rapujuhlissa maistellaan nopeimmin valmistunutta (käsityöihmisille: taustalla äidin virkkaama ihana kaitaliina).

Perunanhakureissulla Äijä totesi, että muutamat kurkut olivat ottaneet varaslähdön kaiken kuivuuden keskellä. Viimevuotinen kurkkusäilöte löytyi maustehyllyltä ja muut tarvikkeet, viinimarjanlehdet, tillin kukinnot, piparjuuri ja valkosipuli kerättiin kotipihasta. Liemi kiehumaan, kurkut siivuiksi purkkiin ja valmiit säilykkeet kellariin ilahduttamaan hamsterin silmiä.

Vävypoikaa varten toinen purkki sai kasvihuoneesta kokonaisen chilipalon seurakseen. 

Sateen loputtua tarkastin marjapensaat. Rastasparvi lähti kypsästä valkoherukkapensaasta.

Punaiset olivat lähes kypsiä ja karviaispensaat melkein tyhjät. On tainnut kettu herkutella karviaisilla. No hätä, viimevuotista hilloa on vielä monta purkkia kellarissa.

Sademittarissa oli ruhtinaalliset 16 mm vettä. Sillä pärjää taas hetken, paitsi että hellettä on jälleen luvassa. No, kastellaan räystästynnyrivedet nyt hyvin imevään maahan. Kasvakaa, kasvakaa puutarhan lapset.

Illalla tuuli alkoi tyyntyä ja taivas kirkastua.

Ja kissat käpertyivät tuvan lämmössä Yin-Yang-kippuraan.