Ihanat ystävät
Ystävyyttä on niin moninaista. Toisten kanssa kuljemme pitkän matkan elämässämme, toisista elämä erottaa jo lyhyen matkan jälkeen. Toisten kanssa jaamme elämämme suuret ilot ja harmaat raidat. Toisten kanssa taas kepeä jutustelu saa mielen piristymään ja on kiva jatkaa matkaa. Blogin kommentti ilahduttaa mieltä kauan aikaa. Mutta yhtä kaikki. Kaikki ystävät ovat arvokkaita, eikä ystävyyttä voi niputtaa arvojärjestykseen.
Sitten ovat nuo karvaiset ystävämme.
”Minä en ole koskenut kukkasiisi. Näethän, että makaan täällä parhaan ystäväni kanssa kaulakkain ihan rauhassa.”

Kuka sitten on jäytänyt ystävänpäivän tulppaanit ihailukelvottomiksi? Ei ainakaan Kata, Äijä tai emäntä.

Uusi kukkasten haku. Ruusut eivät vielä ole kelvanneet ruohosuille. Ovat varmaan liian kovia.

Ystävyyteen kuuluu myös palvelualttius. ”Tuo vesi ei kelpaa. Se on ollut ainakin puoli tuntia kipossa.

Tuolta saa tuoretta vettä, kun vain emäntä ymmärtäisi.

No niin tämä kelpaa.”

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!




*click*
Hienoja kukka-asetelmia. Itsekö olet ne rakentanut? Oli kiva tutustua uuteen blogikaveriin. Kiitos kommentistasi!
Ystävät ovat tärkeitä. Vaikka Lattesta ja Aidasta ei olekaan tullut mitään sydänystäviä, nauttivat ne kuitenkin toistensa seurasta... :)
Yhtäkaikki. Karvaiset ystävät on kovasti suloisia ja ilmeet paljon puhuvia!
Ihania kikkurakarvarexejä, voih!